Eilen vietettiin Allun synttäreitä Sea horsessa, Kallion Portsussa ja ihan täälä kotosalla jatkoja.
vaikka Sea horse on mahti ravintola niin sämpylät on ihan paskoja. siis ihan vitsi. Raakoja Lidlipakasteita
Kannaksessa maistuu bisse ja läskisoosi
Kohtasimme Ilo-kilpikonnan kanssa ensimmäistä kertaa joskus ihan 90-luvun alussa, varmaan 93 tai jotain. Muistan että me lähdimmen perheen kanssa Tukholmaan kesällä ja ovella huomasin kilpparin, laitoin sen siihen oven eteen jotenkin asentoon ja siinä se odotti koko viikon kun olimme poissa. Jossain vaiheessa Ilosta tuli aina matkassa oleva retkikilpikonna ja se koki vaikka minkälaisia seikkailuja mutta nimeä sillä ei ollut silloin vielä. Ilon nimesi nykyään nimekäs reggea-artisti(kato namedroppailua ilman nimeä!) kun istuimme jossain bussipysäkillä Jupperissa, koska kilpikonnasta on niin paljon iloa niin olkoon sen nimi Ilo. Ei tohon nyt kauheasti vastaan voi sanoa. Ilo oli mulla aina taskussa paria pientä häviämistä lukuun ottamatta varmaan kymmenisen vuotta, jossain vaiheessa se jäi vähän heitteille mutta palasi taas mukaan Viva ciabatta-blogin kuvissa.
Tölikan kahvila Truffelissa kulttuuria ja kahvia